Katujyränkö alle jäin…

Siis kehonhuoltoa, tai pikemmin sen riittämättömyyttä. Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä. Näin offilla hieronta, osteopatia, lymfa jää minulta käytännössä kokonaan hetkeksi pois vs. kilpailuihin valmistautuessa. Ajattelen että infrapunasäkki ja putkirulla vastaa kotona sen muutaman hassun kuukauden, edellyttäen kuitenkin että niitä käyttäisi. Enkä mitenkään vähättele kehonhuollon merkitystä ympäri vuoden, tosiasia kuitenkin on – sekin syö rahaa, vaikka pitkälle ajateltuna vähän harvemmin ympäri vuoden käytynä ei yhtään sen enempää, kuin päästää itsensä jo siihen kuntoo että joutuu käymään useamman kerran lyhyen ajan sisään. Selkä tai pikemmin vasen lapa alkoi jo muutama viikko sitten ilmoittelemaan itsestään, tiesin että se on jumissa – pahasti. Aikoinaan sinne on jäänyt pientä hermovauriota ja vetää lavan aivan lukkoon. Onneksi löysin viime dieetillä kun meijeri oli kotisalina, Haran ja kuumakivet. Sitä edellisellä dieetllä taidettiin naksautella sitä auki milloin salin pukkarissa, milloin kesken treenien :D. Yhdistelmä kuumakivihieronta-kalvojen avaus toimii minulla paremmin kuin hyvin, kivuliasta tosin sekin. Epäkkäät olivat myös saaneet tässä muutamasa kuukaudessa osansa ja rankakin vähän vinksin vonksin. Onneksi tapasin Niskasen Wellun Mayorsin aulassa lähtiessäni joten saatiin sovittua rangan käsittelyynkin aika samantien. Usein kun kuuntelee eri alan ihmisiä saa myös paljon vinkkejä, tälläkin reissulla niitä tuli mm. sivuolkapäiden kasvattamiseen :).

Lomat on niin sanotusti lusittu ja ihmiset palaavat kuntosaleille sekä ryhmäliikuntaan, jolla saralla minäkin olen ohjaajan roolissa aina välillä. Pieni ajatus on siitäkin käynyt mielessä jos aikaa ja intoa riittää, niin lähtisi opiskelemaan sitäkin astetta pidemmälle. Pistettiin pyörimään kuuden viikon tehojakso RVP tä Nurmijärven P&T kuntosalilla, tuo omaankin treeni viikkoon hieman lisää, ihan yhtälailla minä siellä puuskutan ja hikoilen kuin asiakkaat :).

10497448_10204789718689543_7732286817510888949_oTuli muuten selattua läpi yksi alan lehti, jota selatessa hieman tai kieltämättä paljon kauhistuin, koska lajit ovat niin pinnalla, MISSÄ STAILAUS!!! Suomessa tuskin kukaan tienaa kuukausipalkkaansa tällä alalla kirjoittamalla, puhumattakaan yksittäisistä lehti artikkeleista. Mutta useimmat lehdet kyllä maksavat (toivottavasti) ainakin stailauksen kuviin. Kun selaat lehteä, oli se nyt vaikka joku kodin sisustuslehti, niin ainakin minä katson kuvia, oli ne sitten hyviä ja kauniita tai suoraan sanoen hätkähdyttävän kamalia, joka valitettavasti tässä tilanteessa on kuvaava sana. Se että kuvat olivat kamalia eivät vähennä yhtään minun arvostusta urheilijaa kohtaa, mutta mietin samantien miten on voitu päästää ne painosta läpi. Josta muistuukin mieleeni ensimmäinen lehtijuttuni, näytin porkkanalta ja vähän pullelta sellaiselta :). Valotuksessa ja painossa oli jotain häikkää, mutta kyllä niitä häetti katsoa ja hävettää muuten vieläkin, onneksi on otettu myös muutama kymmenen vähän parempaa kuvaa sen jälkeen. Siitä oppineena, en ikinä päästä yhtäkään kuvaa-juttua itsestäni oikolukematta ensin ulos. Ja muutaman stailauksen itsekkin maksaneena, on jälki aina ammattilaisen ei omasta meikkipussista. Kuva Pekka Ailio/helmikuu 2014

Jo pelkästään selän iho on niin korketusarka, puhumatta lihaksista, joten jatkan yhteiseloa magnesiumsuihkeen kanssa ja sovellan treenit niin tämän päivän että palautuminen hieronnasta olisi mahdollisimman optimaalista :). kuva-4

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *